Narsismi on jo pidemmän aikaa ollut pinnalla mediassa. Yleensä keskustelussa painottuu ihmisten kuvaamat vahingolliset kokemukset narsistisista ihmissuhteista. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja vahvistaa toivoa vaikeuksista selviytymisestä. Samalla voi kuitenkin tulla sellainen vaikutelma, että ihmisellä joko on tai ei ole narsistisuutta, ja että narsismi on aina automaattisesti paha ja vahingollinen asia.

Narsistinen persoonallisuus tarkoittaa eri asiaa kuin narsismi tai narsistiset piirteet. Narsistinen persoonallisuus on persoonallisuushäiriö, mutta narsismia on yleensä meissä kaikissa. Sitäkin nimittäin elämässä tarvitaan, sopivassa suhteessa. Narsismi on siis moniulotteinen termi, ja sillä voidaan tarkoittaa sekä tervettä että patologista narsistisuutta.

Joskus ihmisen mielen hyvinvointiin liittyvä haaste voi olla selkeärajainen, jolloin kevyempi, vakauttava tuki voi olla tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Toisinaan mielenterveyden pulmat voivat puolestaan olla niin vakavia, että tarvitaan akuuttia ja vankkaa apua, kuten psykiatrista osastohoitoa. Tilanteita ja tukimuotoja on monenlaisia. Tässä blogikirjoituksessani tarkastelen mielen haasteiden hoitoa psykoterapeuttisessa kontekstissa. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava hoitomuoto erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja psyykkisiin ongelmiin.

Nykypäivänä netissä törmää varsin usein markkinointiin, jossa luvataan omista haasteista, kuten jännityksestä tai ahdistuksesta, eroon pääsemistä. On totta, että ihminen kokee usein omat haasteensa elämäänsä rajoittavina, ja moni hakeutuukin avun piiriin ongelmiensa poistumista toivoen. Tämän vuoksi edellä kuvattu markkinointityyli voi vedota moneen ihmiseen. Ajan henki on vahvasti itsensä jatkuvassa kehittämisessä, tehokkuudessa ja nopeissa tuloksissa. Myös yhteiskunnallisella tasolla individualistinen tehokkuusajattelu näkyy mielenterveyden hoidon suurten suuntaviivojen suunnittelussa.

”Ollaan yhteydessä!”

Tähän varsin tuttuun lausahdukseen mahtuu koko ihmisyys. Kokemus jostakin yhdessä jaetusta ja koetusta, ja toivo yhteyden säilymisestä, rakentumisesta tai elpymisestä.

Yhteyden teema on noussut keskiöön ihmiselämää eläessäni ja kaikenikäisiä ihmisiä kohdatessani. Koen yhteyden olevan myös psykoterapeuttisen työn ytimessä. Turvallisessa yhteydessä voimme tulla todeksi itsellemme ja toisillemme.
Yhteyden kokemuksiin kiteytyy ihmiselämän kauneus ja raadollisuus. Ihminen ja ihmisen mieli kehittyy aina yhteydessä toisiin, ja tämän myötä jokaiselle meistä rakentuu myös ainutlaatuinen yhteys omaan itseemme.