<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Annika, tekijä sivustolla Annika Wiik</title>
	<atom:link href="https://annikawiik.com/author/annika/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://annikawiik.com/author/annika/</link>
	<description>Psykoterapiaa Espoossa ja Helsingissä</description>
	<lastBuildDate>Mon, 03 Aug 2026 10:40:14 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.8.2</generator>

<image>
	<url>https://annikawiik.com/wp-content/uploads/2025/06/annika-wiik-logo-valkoinen-vihrealla-taustalla-rgb-150x150.png</url>
	<title>Annika, tekijä sivustolla Annika Wiik</title>
	<link>https://annikawiik.com/author/annika/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>MINÄ EN OLE PELKÄSTÄÄN MINÄ – AJATUKSIA KATSEESTA JA PERSPEKTIIVISTÄ</title>
		<link>https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/mina-en-ole-pelkastaan-mina/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Annika]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 02 Aug 2026 20:07:48 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yhteydessä todeksi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://annikawiik.com/?p=573</guid>

					<description><![CDATA[<p>En enää muista, mitä hän sanoi, mutta muistan, kuinka lempeästi hän minua katsoi.</p>
<p>Muistan katseen, joka asettui yläpuolelleni, ja katseen, joka hyppäsi aina ohitseni.</p>
<p>Muistan katseen, josta välittyi surusta syvin, ja katseen, joka säkenöi täynnä ylpeyttä ja toivoa.</p>
<p>Muistan katseen turvan, kannustuksen, tunkeilevuuden ja tyhjyyden.</p>
<p>Katseet jäävät usein vahvasti mieleemme.</p>
<p>Katseella voimme säädellä yhteyttä ja erillisyyttä. Joskus katsominen tai katseeseen vastaaminen voi tuntua liian intensiiviseltä ja intiimiltä. Voimme pelätä paljastuvamme, tulevamme nähdyksi. Voimme myös pelätä, ettei katseeseemme vastata, tai että tulemme väärinymmärretyksi. Joskus häpeä tai ylpeys estää katsomasta kohti.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/mina-en-ole-pelkastaan-mina/">MINÄ EN OLE PELKÄSTÄÄN MINÄ – AJATUKSIA KATSEESTA JA PERSPEKTIIVISTÄ</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="573" class="elementor elementor-573" data-elementor-post-type="post">
				<div class="elementor-element elementor-element-457f758c e-flex e-con-boxed e-con e-parent" data-id="457f758c" data-element_type="container">
					<div class="e-con-inner">
				<div class="elementor-element elementor-element-29118944 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="29118944" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									
<p> </p>

<p> </p>
								</div>
				</div>
					</div>
				</div>
		<div class="elementor-element elementor-element-13b521a5 e-flex e-con-boxed e-con e-parent" data-id="13b521a5" data-element_type="container">
					<div class="e-con-inner">
				<div class="elementor-element elementor-element-2912f250 elementor-widget elementor-widget-heading" data-id="2912f250" data-element_type="widget" data-widget_type="heading.default">
				<div class="elementor-widget-container">
					<h1 class="elementor-heading-title elementor-size-default">MINÄ EN OLE PELKÄSTÄÄN MINÄ – AJATUKSIA KATSEESTA JA PERSPEKTIIVISTÄ</h1>				</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-36f67628 elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="36f67628" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-66e43812 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="66e43812" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div dir="auto">En enää muista, mitä hän sanoi, mutta muistan, kuinka lempeästi hän minua katsoi.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Muistan katseen, joka asettui yläpuolelleni, ja katseen, joka hyppäsi aina ohitseni.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Muistan katseen, josta välittyi surusta syvin, ja katseen, joka säkenöi täynnä ylpeyttä ja toivoa.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Muistan katseen turvan, kannustuksen, tunkeilevuuden ja tyhjyyden.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Katseet jäävät usein vahvasti mieleemme.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Katseella voimme säädellä yhteyttä ja erillisyyttä. Joskus katsominen tai katseeseen vastaaminen voi tuntua liian intensiiviseltä ja intiimiltä. Voimme pelätä paljastuvamme, tulevamme nähdyksi. Voimme myös pelätä, ettei katseeseemme vastata, tai että tulemme väärinymmärretyksi. Joskus häpeä tai ylpeys estää katsomasta kohti.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Toisinaan silmiin katsominen on yksinkertaisesti liikaa aisteille. Monelle neurokirjon ihmiselle silmiin katsominen on liian kuormittavaa. Tulkintamme toisen katseesta ei suoraan kerro toisen ihmisen tunteista, ajatuksista tai aikeista, vaikka katseella onkin mahdollista näitä sanattomasti välittää. </div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Näkökykyiset ihmiset liittävät katseen usein silmiin, fyysiseen katseeseen. Tapa katsoa itseä, muita ja ympäröivää maailmaa ei kuitenkaan edellytä fyysistä näkökykyä. Katseella on myös psyykkinen ulottuvuus. Psyykkisen katseen tarkentaminen auttaa näkemään erityisiä yksityiskohtia ja eroavaisuuksia, laajentaminen hahmottamaan yhteneväisyyksiä ja yhteyksiä.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Usein hahmotamme toisiamme ja maailmaa tarkentuvalla katseella, joka erottelee, jäsentää ja lokeroi. Toisinaan katseen tarkentamista tarvitaan, mutta se aiheuttaa herkästi myös vastakkainasettelua ja mustavalkoisia tulkintoja.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Olen viime vuosina pohtinut yhä enemmän katseen laajentamisen merkitystä. Kuinka helppoa onkaan omasta maailmankuvastaan käsin todeta, että &#8221;tuo on tuollainen&#8221; sen sijaan, että kiinnostuisi näkemään laajemmin. Olemme kaikki linkittyneitä toisiimme, tavalla tai toisella. Yhdenkään yksittäisen ihmisen tarina ei ole pelkästään hänen tarinansa, sillä maailma on vaikuttanut häneen, ja hän maailmaan.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Minä en ole pelkästään minä.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Olen miettinyt myös ymmärtämisen paradoksia. Pyrkiessämmekin ymmärtämään, emme aina pysty ymmärtämään. Ehkä ymmärtäminen ei olekaan se juttu, vaan ylipäätään halu katsoa kohti silloinkin, kun se tuntuu vaikealta ja haastaa meitä.</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">Ehkä ymmärtämisen sijaan oleellista onkin se, että suostumme katsomaan omaa maailmankuvaamme edemmäs ja toteamaan:</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">&#8221;Tämäkin on totta.&#8221;</div>
<div dir="auto"> </div>
<div dir="auto">&#8211; Annika</div>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-100d6994 elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="100d6994" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
					</div>
				</div>
				</div>
		<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/mina-en-ole-pelkastaan-mina/">MINÄ EN OLE PELKÄSTÄÄN MINÄ – AJATUKSIA KATSEESTA JA PERSPEKTIIVISTÄ</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>SURUSTA</title>
		<link>https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/surusta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Annika]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 29 May 2026 20:47:28 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yhteydessä todeksi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://annikawiik.com/?p=523</guid>

					<description><![CDATA[<p>Voimme puhua surusta yhteisenä, tuttuna ilmiönä.<br />
Tietynlaisena.<br />
Ehkä se helpottaa meitä ihmisiä, kun hahmottelemme surulle jonkinlaiset raamit, kasvot, muodon.</p>
<p>Vaan todellisuudessa suru ei raamituksiimme istu.<br />
Se ei tottele käskyjä, ei kuuntele toiveita.<br />
Se oli juuri tässä noin, mutta nyt se onkin näin.<br />
Se vyöryy päälle peittäen kaiken alleen, ja hiipii hiljaa vierelle.<br />
Se on sakeaa ja rumaa, ja kirkkaimmalla kullalla reunustettu.<br />
Se täyttää, ja se kaikuu tyhjyyttään. </p>
<p>Se on joka kerta vähän eri tavoin sävyttynyt.<br />
Kuin maalaus, johon yrität sekoittaa tismalleen samaa väriä, jota aiemmin käytit.<br />
Väristä tuleekin aina jotakin uutta.<br />
Hieman tummempaa ja syvempää, tai vaaleampaa ja enemmän valoa heijastavaa.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/surusta/">SURUSTA</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="523" class="elementor elementor-523" data-elementor-post-type="post">
				<div class="elementor-element elementor-element-1b39609 e-flex e-con-boxed e-con e-parent" data-id="1b39609" data-element_type="container">
					<div class="e-con-inner">
				<div class="elementor-element elementor-element-7d880d01 elementor-widget elementor-widget-heading" data-id="7d880d01" data-element_type="widget" data-widget_type="heading.default">
				<div class="elementor-widget-container">
					<h1 class="elementor-heading-title elementor-size-default">SURUSTA</h1>				</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-4bf5e5ed elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="4bf5e5ed" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-7bb5302a elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="7bb5302a" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Voimme puhua surusta yhteisenä, tuttuna ilmiönä.<br />Tietynlaisena.<br />Ehkä se helpottaa meitä ihmisiä, kun hahmottelemme surulle jonkinlaiset raamit, kasvot, muodon.</p><p>Vaan todellisuudessa suru ei raamituksiimme istu.<br />Se ei tottele käskyjä, ei kuuntele toiveita.<br />Se oli juuri tässä noin, mutta nyt se onkin näin.<br />Se vyöryy päälle peittäen kaiken alleen, ja hiipii hiljaa vierelle.<br />Se on sakeaa ja rumaa, ja kirkkaimmalla kullalla reunustettu.<br />Se täyttää, ja se kaikuu tyhjyyttään.</p><p>Se on joka kerta vähän eri tavoin sävyttynyt.<br />Kuin maalaus, johon yrität sekoittaa tismalleen samaa väriä, jota aiemmin käytit.<br />Väristä tuleekin aina jotakin uutta.<br />Hieman tummempaa ja syvempää, tai vaaleampaa ja enemmän valoa heijastavaa.</p><p>Saatamme joskus pelätä surevan ihmisen kohtaamista.<br />Että emme osaa sanoa oikeita sanoja.<br />Että olemme häiriöksi.<br />Liikaa, tai liian vähän.</p><p>Surun äärellä koemme usein keinottomuutta ja riittämättömyyttä, syystäkin.<br />Emmehän me voi surulle mitään.<br />Ei ole olemassa sanoja, joilla voisimme helpottaa surevan tuskaa.<br />Saatamme joskus sanoa jotakin sellaista, jolla pyrimme kiirehtimään surua pois.<br />Ehkä pelkäämmekin eniten omaa keinottomuuttamme, suurempien voimien äärellä.</p><p>Lempeä muistutus meille kaikille:</p><p>Suru ei ole sairaus, ja sureva ihminen on paljon muutakin kuin surunsa.<br />Kun kohtaamme surevia ihmisiä, ei ole hyödyllistä olettaa.<br />Oletustemme pohjalta saatamme vältellä ja olla ylivarovaisia, tai kiirehtiä jotakin sellaista, joka ei palvele surevaa, vaan itseämme.<br />Olettamisen sijaan meidän kannattaa olla saatavilla ja kysyä:</p><p>&#8221;Mitä tarvitset juuri nyt?&#8221;</p><p>Joskus sureva voi tarvita surun äärellä olemista, yhdessä tai yksin.<br />Yhtä lailla sureva voi tarvita ihan tavallista arkea nauruineen, ärtymyksineen ja pohjaan palaneine kaurapuuroineen.<br />Hän voi myös tarvita juhlia kakkuineen, kuohuvineen ja pirskahtelevine tansseineen.<br />Yksi ei sulje pois toista.<br />Surun rinnalla saa olla muutakin.<br />Ja onkin.</p><p>Niin surun kuin kaiken muunkin elämän keskellä pätee sama viisaus:</p><p>Riittää, että olemme läsnä sille, mikä on nyt totta.<span style="color: #888888;"><br /></span></p><p>&#8211; Annika</p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-7ef25626 elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="7ef25626" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
					</div>
				</div>
				</div>
		<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/surusta/">SURUSTA</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>NARSISMI SINUSSA JA MINUSSA</title>
		<link>https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/narsismi-sinussa-ja-minussa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Annika]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 03 Nov 2025 13:26:07 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yhteydessä todeksi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://annikawiik.com/?p=467</guid>

					<description><![CDATA[<p>Narsismi on jo pidemmän aikaa ollut pinnalla mediassa. Yleensä keskustelussa painottuu ihmisten kuvaamat vahingolliset kokemukset narsistisista ihmissuhteista. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja vahvistaa toivoa vaikeuksista selviytymisestä. Samalla voi kuitenkin tulla sellainen vaikutelma, että ihmisellä joko on tai ei ole narsistisuutta, ja että narsismi on aina automaattisesti paha ja vahingollinen asia.</p>
<p>Narsistinen persoonallisuus tarkoittaa eri asiaa kuin narsismi tai narsistiset piirteet. Narsistinen persoonallisuus on persoonallisuushäiriö, mutta narsismia on yleensä meissä kaikissa. Sitäkin nimittäin elämässä tarvitaan, sopivassa suhteessa. Narsismi on siis moniulotteinen termi, ja sillä voidaan tarkoittaa sekä tervettä että patologista narsistisuutta.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/narsismi-sinussa-ja-minussa/">NARSISMI SINUSSA JA MINUSSA</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="467" class="elementor elementor-467" data-elementor-post-type="post">
				<div class="elementor-element elementor-element-4b5d180f e-flex e-con-boxed e-con e-parent" data-id="4b5d180f" data-element_type="container">
					<div class="e-con-inner">
				<div class="elementor-element elementor-element-5f76d944 elementor-widget elementor-widget-heading" data-id="5f76d944" data-element_type="widget" data-widget_type="heading.default">
				<div class="elementor-widget-container">
					<h1 class="elementor-heading-title elementor-size-default">NARSISMI SINUSSA JA MINUSSA</h1>				</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-1a03b48f elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="1a03b48f" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-210d4b elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="210d4b" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Narsismi on jo pidemmän aikaa ollut pinnalla mediassa. Yleensä keskustelussa painottuu ihmisten kuvaamat vahingolliset kokemukset narsistisista ihmissuhteista. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja vahvistaa toivoa vaikeuksista selviytymisestä. Samalla voi kuitenkin tulla sellainen vaikutelma, että ihmisellä joko on tai ei ole narsistisuutta, ja että narsismi on aina automaattisesti paha ja vahingollinen asia.</p><p>Narsistinen persoonallisuus tarkoittaa eri asiaa kuin narsismi tai narsistiset piirteet. Narsistinen persoonallisuus on persoonallisuushäiriö, mutta narsismia on yleensä meissä kaikissa. Sitäkin nimittäin elämässä tarvitaan, sopivassa suhteessa. Narsismi on siis moniulotteinen termi, ja sillä voidaan tarkoittaa sekä tervettä että patologista narsistisuutta.</p><p>Narsismia on tutkimuksissa lähestytty erilaisista näkökulmista. Yksi tapa hahmottaa narsismia on ymmärtää se ikään kuin janana tai jatkumona, jolle me kaikki asetumme johonkin kohtaan. Tutkimusten mukaan tämä jana tai jatkumo voidaan määritellä esimerkiksi niin, että sen toisessa päässä on terve narsismi, ja toisessa päässä patologinen narsismi. Myös muita määrittelyjä kuitenkin löytyy, ja tutkijat ovatkin löytäneet viitteitä siitä, että narsismille on olemassa alatyyppejä, kuten grandioottinen narsismi (epärealistinen itsevarmuus ja asettuminen muiden yläpuolelle) ja haavoittuva narsismi (epävarmuus ja korostunut tarve muiden hyväksynnälle). Yksi tapa hahmottaa narsismia onkin asettaa nämä kaksi narsismin alatyyppiä janan tai jatkumon ääripäihin. Voidaan siis ajatella, että ihmisellä voi olla grandioottista ja haavoittuvaa narsismia myös rinnakkain.</p><p>Narsismin janalle asettuminen voi riippua tilanteesta, sillä esimerkiksi voimakkaat stressikokemukset voivat saada kenen tahansa ihmisen väliaikaisesti ajattelemaan, kokemaan ja toimimaan persoonallisuushäiriölle ominaisella tavalla. Uskaltaisin väittää, että aika moni meistä on joskus esimerkiksi riitatilanteessa ajautunut hetkellisesti joustamattomaan mielensisäiseen tilaan, jossa olemme kokeneet kaiken vian olevan toisessa ihmisessä – tai itsessämme. Persoonallisuushäiriöisen ja tavallisena pidetyn käyttäytymisen välinen raja onkin loppujen lopuksi varsin häilyvä. Persoonallisuushäiriöiden kohdalla kyse on kuitenkin pysyvästä tai pitkäkestoisesta tavasta ajatella, toimia ja kokea.</p><p>Tervettä narsismia tarvitaan elämässä, jotta voimme kokea arvostusta ja luottamusta itseämme kohtaan. Ilman tervettä narsismia ihmisen voi olla vaikeaa uskoa omaan kyvykkyyteensä ja tuoda itseään ja ajatuksiaan esille. Lasten kanssa pääsemme usein hyvin kosketuksiin lapsuuden kehitysvaiheisiin kuuluvan narsismin kanssa. &#8221;Kato, miten hieno olen! Kato, mä osaan!&#8221; Riittävän hyvässä ja turvallisessa vuorovaikutussuhteiden tarjoamassa peilauksessa narsismi saa mahdollisuuden integroitua terveellä tavalla osaksi ihmisen minuutta niin, että ihminen osaa arvostaa itseään ja muita ihmisiä ainutlaatuisina yksilöinä, vahvuuksineen ja puutteineen.</p><p>Oman narsismin kanssa eläminen on toisinaan tasapainoilua, sillä ihmisyyteen kuuluu tarve tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi, mutta samalla meidän on tärkeää kohdata oma vajavaisuutemme ja tarvitsevuutemme. Esimerkiksi työelämässä koemme usein tyydytystä, kun osaamiseemme luotetaan ja saamme kokea olevamme tärkeitä. Joskus voimme kuitenkin löytää itsemme ihan liian monesta vastuutehtävästä. Narsistinen puolemme voi nauttia saamastamme huomiosta, mutta samalla saatamme ajautua harhaiseen kuvitelmaan siitä, että olemme kaikkivoipaisia ja korvaamattomia. Tämä narsistinen harha on inhimillinen, mutta se voi myös saada ihmisen ylittämään omat voimavaransa ja rajansa sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Toisaalta terveen narsismin puute voi saada ihmisen alisuoriutumaan ja vetäytymään sellaisissakin tilanteissa, joissa hänellä olisi mahdollisuus hyödyntää potentiaaliaan.</p><p>Ajattelen, että omaa narsismia kohtaan on hyvä olla utelias ja tutustua myös tähän puoleen itsessä. Millaiset asiat osuvat narsismiini, ja mitä tästä seuraa? Millaisissa tilanteissa narsismini kaipaa lempeää rauhoittelua? Entä vahvistamista? Millaisissa tilanteissa narsismistani on hyötyä, ja millä tavalla? Entä haittaa? Tunnistanko itsessäni grandioottista tai haavoittuvaa narsismia, ja millaisia havaintoja voin näiden ilmenemisestä tehdä?</p><p>Narsismikaan ei siis ole mustavalkoinen asia. On hyödyllistä ja samalla usein tuskallista, että meissä ihmisissä on erilaisia puolia ja ulottuvuuksia. Persoonallisuushäiriö kuitenkin heikentää näiden eri puolien ja ulottuvuuksien välistä toimivaa ja joustavaa yhteyttä ja integraatiota. Tämä ei ymmärrettävästikään voi olla vaikuttamatta ihmisen tapaan asettua vuorovaikutukseen muiden ihmisten, itsensä ja ympäröivän maailman kanssa.</p><p>Persoonallisuushäiriöisistä ihmisistä puhutaan usein varsin leimaavasti. Tätä voidaan ymmärtää siinä valossa, että etenkin osa persoonallisuushäiriöistä aiheuttaa usein kärsimystä paitsi ihmiselle itselleen, myös ympärillä oleville. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kyseessä on psyykkinen häiriö, jota ihminen ei ole itselleen valinnut. Tiedostaminen on eri asia kuin vahingollisen toiminnan hyväksyminen. Persoonallisuushäiriöiden taustatekijöinä on tyypillisesti haitallisia, usein myös traumaattisia lapsuuden ja nuoruuden vuorovaikutuskokemuksia. Myös perinnöllisyys vaikuttaa jonkin verran. Narsistinen persoonallisuus on vain yksi persoonallisuushäiriöiden ilmenemismuodoista, ja ihmisellä voi olla piirteitä monista eri persoonallisuushäiriöistä samanaikaisesti.</p><p>Persoonallisuushäiriöidenkin kohdalla tullaan lopulta siihen, kuinka merkittäviä yhteyden ja yhteydettömyyden kokemukset ihmismielen kehittymisen kannalta ovatkaan. Patologinen narsismi voidaan nähdä vuorovaikutuksen ongelmana pelkän yksilön ongelman sijaan.</p><p>Vuorovaikutuksessa tapahtuneita vaurioita voidaan korjata vain vuorovaikutuksessa. Toisin kuin usein ajatellaan, persoonallisuushäiriöihinkin on mahdollista saada apua psykoterapiasta silloin, kun ihminen hakeutuu hoidon piiriin ja on motivoitunut työskentelyyn.<span style="color: #888888;"><br /></span></p><p>– Annika</p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-5d3e8db6 elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="5d3e8db6" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
					</div>
				</div>
				</div>
		<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/narsismi-sinussa-ja-minussa/">NARSISMI SINUSSA JA MINUSSA</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>MIKSI MIELEN HAASTEIDEN HOIDOSSA ON USEIN SYYTÄ KÄÄNTÄÄ KATSE OIREIDEN TAAKSE?</title>
		<link>https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/miksi-mielen-haasteiden-hoidossa-on-usein-syyta-kaantaa-katse-oireiden-taakse/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Annika]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 06 Oct 2025 18:19:57 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Yhteydessä todeksi]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://annikawiik.com/?p=438</guid>

					<description><![CDATA[<p>Joskus ihmisen mielen hyvinvointiin liittyvä haaste voi olla selkeärajainen, jolloin kevyempi, vakauttava tuki voi olla tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Toisinaan mielenterveyden pulmat voivat puolestaan olla niin vakavia, että tarvitaan akuuttia ja vankkaa apua, kuten psykiatrista osastohoitoa. Tilanteita ja tukimuotoja on monenlaisia. Tässä blogikirjoituksessani tarkastelen mielen haasteiden hoitoa psykoterapeuttisessa kontekstissa. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava hoitomuoto erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja psyykkisiin ongelmiin.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/miksi-mielen-haasteiden-hoidossa-on-usein-syyta-kaantaa-katse-oireiden-taakse/">MIKSI MIELEN HAASTEIDEN HOIDOSSA ON USEIN SYYTÄ KÄÄNTÄÄ KATSE OIREIDEN TAAKSE?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[		<div data-elementor-type="wp-post" data-elementor-id="438" class="elementor elementor-438" data-elementor-post-type="post">
				<div class="elementor-element elementor-element-472e4880 e-flex e-con-boxed e-con e-parent" data-id="472e4880" data-element_type="container">
					<div class="e-con-inner">
				<div class="elementor-element elementor-element-4a2afe49 elementor-widget elementor-widget-heading" data-id="4a2afe49" data-element_type="widget" data-widget_type="heading.default">
				<div class="elementor-widget-container">
					<h1 class="elementor-heading-title elementor-size-default">MIKSI MIELEN HAASTEIDEN HOIDOSSA ON USEIN SYYTÄ KÄÄNTÄÄ KATSE OIREIDEN TAAKSE?</h1>				</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-5e9cac51 elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="5e9cac51" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-45093602 elementor-widget elementor-widget-text-editor" data-id="45093602" data-element_type="widget" data-widget_type="text-editor.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<p>Joskus ihmisen mielen hyvinvointiin liittyvä haaste voi olla selkeärajainen, jolloin kevyempi, vakauttava tuki voi olla tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Toisinaan mielenterveyden pulmat voivat puolestaan olla niin vakavia, että tarvitaan akuuttia ja vankkaa apua, kuten psykiatrista osastohoitoa. Tilanteita ja tukimuotoja on monenlaisia. Tässä blogikirjoituksessani tarkastelen mielen haasteiden hoitoa psykoterapeuttisessa kontekstissa. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava hoitomuoto erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja psyykkisiin ongelmiin.</p><p>Etenkin tietyissä psykoterapiasuuntauksissa, mukaan lukien kognitiivis-analyyttisessa psykoterapiassa, on pohjimmiltaan kyse siitä, että terapiasuhteessa lähdetään yhdessä kääntämään katsetta mielen oirehdinnan taakse – kenties johonkin sellaiseen, johon ei oikeastaan kestäisi lainkaan katsoa. Siltä se voi todella tuntua, kun ihminen on rakentanut ytimensä suojaksi toinen toistaan paksumpia kerroksia, kuin sipuli.</p><p>Mielen oirehdinta voidaan siis ymmärtää jonakin sellaisena, joka on rakentunut ihmisen ydinkokemuksen ympärille. Oirehdinta voi näyttäytyä erilaisten suojaavien toimintatapojen kautta. Esimerkiksi täydellisyyden tavoittelu ja vaativuus, asioiden pakonomainen tarkistaminen tai mielessä pyörittely, itsetuhoisuus, riippuvuudet, sosiaalisten tilanteiden tai julkisten paikkojen välttely, suhtautuminen toisiin takertuvasti, torjuvasti tai mitätöivästi ja yhteydettömyys omiin tunteisiin tai elämänkokemuksiin voivat kaikki olla inhimillisiä yrityksiä suojautua sietämättömältä kokemukselta ja estää sen uusiutumista.</p><p>Jokaisen ihmisen tilanne ja kokemusmaailma on aina yksilöllinen. Olen kuluneen parin vuosikymmenen aikana erilaisia ihmisiä työni puolesta kohdatessani päätynyt kuitenkin yhä uudelleen sen äärelle, kuinka varsin usein mielen oirehdinnan taustalla vaikuttaa sama ydinpelko sietämättömään häpeäkokemukseen putoamisesta. Ihminen voi alkaa suojautumaan häpeältä yhä vankemmin. Hän voi esimerkiksi tehdä kaikkensa, jotta asiat olisivat täydellisesti omassa kontrollissa, ja jotta hänen ei tarvitsisi kohdata elämän ja ihmisyyden epävarmuutta ja haavoittuvuutta. Avuttomuus ja tarvitsevuus voivat tuntua häpeällisiltä esimerkiksi silloin, jos ihminen on joutunut tukeutumaan itseensä, vaikka hän olisi todellisuudessa tarvinnut toisen ihmisen tarjoamaa turvaa ja kannattelua. Ihmisen kokemus siitä, että hän on arvokas ja hyväksytty tarvitsevana, on voinut tulla häväistyksi ja haavoitetuksi.</p><p>On normaalia, että jokaisella meistä on tarve suojautua jollakin tavalla elämän eri käänteissä, mutta toisinaan suojautumisen keinot eivät pitkässä juoksussa palvele ihmisen hyvinvointia ja muodostavat haastavan kehän, jonka katkaisemiseen voidaan tarvita ammattilaisen apua. Silloin, kun oirehdinta on rakentunut suojaamaan ihmistä sietämättömältä, on yleensä tarpeen kääntää katse kohti tätä sietämätöntä, jotta ihmisen mielen haasteiden taustalla vaikuttava ydinkipu saisi mahdollisuuden tulla nähdyksi, kohdatuksi, jaetuksi ja myötäeletyksi.</p><p>Kipua kohti voidaan kulkea monella tavalla. Psykoterapiassa yksi voi hyötyä nimenomaan keskusteluun pohjaavasta työskentelystä, kun taas toiselle voi olla tärkeää saada keskusteluavun rinnalle esimerkiksi käytännönläheistä, psykofyysistä hoitoa. Traumojen kanssa työskenneltäessä kehollisuuden huomioimisella on aivan erityinen merkityksensä, sillä traumat elävät vahvasti kehossa. Myös esimerkiksi pakko- tai paniikkioireisuuden kohdalla voi olla merkityksellistä päästä altistusharjoitusten kautta kokemuksellisesti sen äärelle, kuinka mikään tässä elämässä ei voi loppujen lopuksi olla täydellisesti omassa kontrollissa, ja kuinka epävarmuuden kanssa on kuitenkin mahdollista elää. Oirehdinnan taustalla olevaa ydinkipua on mahdollista lähestyä myös esimerkiksi kuvallisen ilmaisun, musiikin tai psykodraaman kautta.</p><p>Psykoterapia mielletään usein vain keskustelumuotoiseksi hoidoksi, ja siksi onkin hyvä tiedostaa, että puhuminen on vain yksi väylä kivuliaiden kokemusten työstämiseen. Pelkät sanat eivät välttämättä aina riitä tavoittamaan ihmisen kokemusta. &#8221;One size doesn&#8217;t fit all.&#8221; Oleellista on kuitenkin muistaa, että psykoterapia on ennen kaikkea vuorovaikutukseen ja siihen osallistuvien välille muodostuvaan suhteeseen pohjautuva hoitomuoto terapiasuuntauksesta ja -menetelmistä riippumatta. Jälleen kerran päädymme yhteyden ja sen merkityksellisyyden äärelle.</p><p>Me olemme kaikki syntyneet tähän maailmaan riippuvaisina toisen ihmisen tarjoamasta hoivasta ja huolenpidosta. Riittävän turvallisessa yhteydessä ja kanssasäätelyssä meillä on tilaa kasvaa symbioosin kautta erillisiksi yksilöiksi, joilla on samalla lupa tarvita muita ihmisiä ja kaivata yhteyttä ja vastavuoroisuutta. Aina tälle erillistymiskehitykselle ei ole riittävän suotuisia olosuhteita, ja koskaan se ei suju täydellisesti. Säröiltä ei voi välttyä, ja sama ilmiö näyttäytyy myös terapiasuhteessa, kun potilas ja terapeutti osallistuvat yhteyden rakentamiseen ja korjaamiseen omasta vajavaisuudestaan käsin. Yhteyden ja erillisyyden haastava dynamiikka on läsnä läpi elämän, eri muodoissaan.</p><p>Koen, että meidän ihmisten oleellisimmat ydinkivut ja häpeäkokemukset kietoutuvat varsin usein juuri tähän dynamiikkaan: kuinka säilyttää oma erillisyys ja autonomia yhteydessä toiseen. Joskus esimerkiksi yhteyden katkaiseminen tai takertuminen itseen tai muihin voi tuntua ainoalta tavalta selviytyä. Riittävän turvallisessa kanssasäätelyssä ihmiselle voi kuitenkin tarjoutua uudenlainen mahdollisuus luopua sellaisista suojautumisen tavoista, jotka eivät palvele hänen hyvinvointiaan, ja löytää tilalle uusia keinoja navigoida tässä elämässä ja maailmassa.</p><p>Ajatuksen poukkoilevasta virrastani huolimatta tämäkin blogikirjoitukseni jää sisällöltään varsin rajalliseksi aiheen ollessa laaja kuin elämä, mutta loppuun haluan vielä tuoda esille neuromoninaisuuden näkökulmaa. Neuroepätyypillisyyteen voi liittyä esimerkiksi tarkan kaavamaista toimintaa tai neurologista kyvyttömyyttä tuntea tiettyjä tunteita, eikä tällöin ole kyse elämänkokemusten mukanaan tuomista sipulin suojakerroksista, vaikka neurotyypillisin silmin tältä voisi äkkiseltään vaikuttaakin. Neuromoninaisuuden äärellä onkin psykoterapiassa hyvä avoimesti pohtia, että millaisiin asioihin voidaan yhdessä pyrkiä saamaan aikaan muutosta, ja millaisia puolia itsessä ja omassa elämässä voi olla tarpeen harjoitella hyväksymään. Toisaalta tämä sama pätee mielestäni kaikessa psykoterapeuttisessa työskentelyssä</p><p>– ja ihmisyydessä ylipäätään.</p><p>Kaikkea emme voi muuttaa, mutta oma suhteemme ja suhtautumisemme itseämme, toisia sekä sisäistä ja ulkoista maailmaa kohtaan voi silti muuttua. Tällaisen muutoksen edellytyksenä on yleensä se, että voimme riittävän turvallisessa ja toistuvassa vuorovaikutuksessa saada yhteyden oireiden takana oleviin ydinkokemuksiimme.<span style="color: #888888;"><br /></span></p><p>– Annika</p>								</div>
				</div>
				<div class="elementor-element elementor-element-4839d4c3 elementor-align-left elementor-mobile-align-left elementor-widget__width-inherit elementor-widget-mobile__width-inherit elementor-widget elementor-widget-button" data-id="4839d4c3" data-element_type="widget" data-widget_type="button.default">
				<div class="elementor-widget-container">
									<div class="elementor-button-wrapper">
					<a class="elementor-button elementor-button-link elementor-size-sm elementor-animation-bob" href="http://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi-blogi/">
						<span class="elementor-button-content-wrapper">
						<span class="elementor-button-icon">
				<svg aria-hidden="true" class="e-font-icon-svg e-fas-angle-right" viewBox="0 0 256 512" xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M224.3 273l-136 136c-9.4 9.4-24.6 9.4-33.9 0l-22.6-22.6c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9l96.4-96.4-96.4-96.4c-9.4-9.4-9.4-24.6 0-33.9L54.3 103c9.4-9.4 24.6-9.4 33.9 0l136 136c9.5 9.4 9.5 24.6.1 34z"></path></svg>			</span>
									<span class="elementor-button-text">Takaisin blogiin</span>
					</span>
					</a>
				</div>
								</div>
				</div>
					</div>
				</div>
				</div>
		<p>Artikkeli <a href="https://annikawiik.com/yhteydessa-todeksi/miksi-mielen-haasteiden-hoidossa-on-usein-syyta-kaantaa-katse-oireiden-taakse/">MIKSI MIELEN HAASTEIDEN HOIDOSSA ON USEIN SYYTÄ KÄÄNTÄÄ KATSE OIREIDEN TAAKSE?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://annikawiik.com">Annika Wiik</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
